Tiedepuisto

Tiedepuisto (engl. science park) on alue, joka on suunniteltu korkean teknologian ja tieteen sekä tietointensiivisten yritysten keskittymäksi, eli yrityspuistoksi. Usein tiedepuistoa voidaan kutsua myös teknologiakeskukseksi tai teknologiakyläksi.

Tiedepuistot syntyvät tai ne perustetaan yliopistojen, korkeakoulujen ja muutamien isojen yritysten toimipisteiden lähelle. Tiedepuiston hallintaan perustetaan yleensä kiinteistöliiketoimintaan erikoistunut yhtiö, joka on joko osittain julkisomisteinen tai täysin yksityinen. Tämä yhtiö yleensä sekä omistaa, vuokraa että rakennuttaa toimitiloja ja niihin liittyviä käyttäjäpalveluja yrityksille. Pääsääntöisesti tiloja pyritään saamaan vuokratuksi erityisesti pienemmille startup-kasvuyrityksille ja kansainvälisten yritysten paikallisille (tytäryhtiö)toiminnoille.

Tiedepuistot sisältävät Suomessa usein myös kehitysyhtiöitä (esimerkiksi alueellisia teknologian kehittämisyrityksiä tai seudullisia osaamiskeskuksia) ja erilaisia yrityshautomoita ja (uus)yrittäjyyskeskuksia. Monissa tapauksissa (esimerkiksi Hyvinkään Techvilla) kaikista kolmesta osa-alueesta – toimitilat, hautomotoiminta, kehityshankkeet – vastaa sama yritys. Esimerkiksi Oulussa tiedepuistossa toimivat toimitiloja tarjoava Technopolis Oyj, sen pääosin omistama yrityshautomo Technopolis Ventures Oulutech Oy sekä alueellinen kehitysyhtiö Oulu Innovation.

Piilaakson aluetta Kaliforniassa voidaan kutsua maailman kuuluisimmaksi teknologiakeskittymäksi. Muita esimerkkejä merkittävistä ulkomaalaisista tiedepuistoista ovat Cambridgen tiedepuisto Englannissa ja Hsinchu-tiedepuisto Taiwanissa.

Suomen merkittävin tiedepuistojen omistaja on Technopolis Oyj, joka toimii Oulussa, Espoossa, Vantaalla ja Lappeenrannassa. Monet Suomessa toimivista tiedepuistoista ovat vahvasti alueellisia ja saavat ainakin osittain julkisrahoitusta.